Elämänmuutos

Vertaileva analyysi

Toiseksi päättötyökirjakseni luin Carina Räihän Huipulta huipulle. Kirja kertoo Räihän suuresta elämänmuutoksesta ja matkasta ensimmäiseksi suomalaisnaiseksi Everestin huipulla. Vertailen tekstissä kirjoja Huipulta huipulle ja Kiipeilijä.

Photo by Simon

L

uin toiseksi päättötyökirjakseni Carina Räihän muistelman Huipulta huipulle (2010, Tammi). Tässä tekstissä vertailen sitä ensimmäiseen päättötyökirjaani, Sami Etelälahden romaaniin Kiipeilijä (2002, Otava). Nämä kaksi kirjaa poikkeavat toisistaan selkeästi jo siinä, että toinen on romaani ja toinen muistelma.

Huipulta huipulle kertoo Räihän radikaalista elämänmuutoksesta, jossa hän muuttuu menestyneestä ekonomista ensimmäiseksi suomalaisnaiseksi Everestin huipulla. Kirjassaan Räihä osoittaa, kuinka unelmista voi tulla totta, kun uskaltaa päästää irti nykyisestä. Huipulta huipulle on paljon helpommin lähestyttävissä kuin Kiipeilijä ihmiselle, joka ei harrasta kiipeilyä. Kiipeilijä puolestaan kertoo elämästä, miten kiipeilyä elämäntapanaan pitävä sen näkee.

Räihä tekeekin todella suuren päätöksen päästäessään irti jostain, johon on käyttänyt koko elämänsä. Kaikki ihmiset tekevät niin jossain vaiheessa elämää. Vaikka he eivät oikeasti nauti jostain, he jatkavat sitä pakosta vain, jotta he eivät heittäisi hukkaan kaikkea siihen kulutettua aikaa. Onhan se ymmärrettävää, että harva haluaa heittää pois jotain tekemäänsä, mutta ehkä se jokin ei ole mitä sinä tarvitset.

Ihmiset toimivat tyhmästi tehdessään asioita, joista he eivät pidä, vain koska he pelkäävät aikansa menevän hukkaan.

Päähenkilönä Räihä on paljon tavallisempi ihminen, kuin Kiipeilijän Vivica ja Harry Halme puolestaan ovat nuoresta saakka kiipeilyn vuoksi eläneitä ihmisiä. Tämä on ymmärrettävää, sillä Räihä tulee finanssialalta, kun puolestaan Halmeen perhe on ollut seikkailijoita alusta saakka. Räihä on joutunut työskentelemään kovasti, vaikka lahjakas onkin. Harryn ja Vivin vanhemmat tarjosivat kaiken tarvittavan rahallisen tuen. Merkittävin syy eroon on se, että Räihä kiipeää Everestille vain ylittääkseen itsensä ennemmin kuin rakkaudesta kiipeilyyn. Vivi ja Harry taas ovat Etelälahden keksimiä hahmoja, jotka ovat ehkä vähän liioitellun ja epärealistisen lähellä Etelälahden kuvaa ihannekiipeilijäluonteesta, ja mahdollisesti sitä mitä itse kiipeilijä Etelälahti olisi toivonut olleensa.

Kirjat ovat hyvin erityylisiä johtuen siitä, että Räihä ja Etelälahti ovat hyvin erilaisia ihmisiä. Räihän tekstissä on selkeä painotus suoritukseen, ja maisemia pysähdytään katsomaan harvoin. Etelälahden kirja on melkeinpä vastakohta tästä. Kirjassa kerrotaan yksittäisistä tapahtumista ja ihmissuhteista hyvin tarkasti. Huipulta huipulle kertoo melkein yksinomaan matkasta Everestin huipulle, kun puolestaan Kiipeilijässä kirjan tukirankana toimiva koettelemus jää yleensä taka-alalle.

Molemmissa kirjoissa monista eroistaan huolimatta kuvataan, miten kiipeily on päähenkilölle koko elämän määrittävä asia. Sitä se on ollut minullekin. Ilman sitä en olisi selvinnyt elämäni vaikeista vaiheista. Se oli tuki. Se oli tapa löytää rauha. Siitä päättötyössäni onkin kyse. Haluan tuoda esille, miksi kaikkien tuntema mutta monille vieras kiipeily on enemmän kuin harrastus: elämäntapa. Kirjojen selkeä ero on päähenkilö: toisessa ekonomi, toisessa hetkessä elävä ambient-ihminen. Loppujen lopuksi suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme me kaikki haluamme olla ambient-ihmisiä, mutta päädymme pyrkimään ekonomiksi.

Ehkä sinun ja minunkin olisi uskallettava muuttaa itseämme.

— Marlo Kuisma, 9luma2




Yllä Carina Räihän haastattelu Kasvublogilta

Seuraavaksi:

Novelli: Sirpaleen reunalla

www.000webhost.com